Hiilijalanjälki ainakin terminä on meille kaikille tuttu, mutta hiilikädenjälki on jäänyt monelle tavalliselle tallaajalle vieraaksi. Yrityspiireissä hiilikädenjälki tosin mainitaan puheissa nykyään yhä useammin. Se on uusi ja kehittyvä ympäristömittari maailmalla, jonka käyttö tulee varmasti lisääntymään kaiken kokoisissa organisaatioissa. 

Hiilijalanjälki on kaiken kokoisena luonteeltaan negatiivinen. Hiilikädenjälki puolestaan kertoo tuotteen tai palvelun positiivista ympäristövaikutuksista. Sen käytön uskotaan lisääntyvän vastaisuudessa markkinoinnissa ja tuotekehityksessä. Hiilikädenjälki kertoo yrityksen ja lopputuotteen ilmastoystävällisyydestä tuoreella tavalla. Hiilikädenjäljen viesti suuntautuu tulevaan, siihen mitä hyvää tämän palvelun tai tuotteen käyttö tuottaa ympäristölle. 

Wikipedia kertoo esimerkin: rakennuksen hiilikädenjälki tarkoittaa rakentamisesta koituvia myönteisiä ilmastovaikutuksia, joita ei syntyisi ilman rakennuksen rakentamista. Näitä ovat esimerkiksi puupohjaisiin rakenteisiin sitoutunut hiili ja rakennustuotteiden kierrätys.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Myönteinen ympäristövaikutus

Yksinkertaistaen hiilikädenjälki on yrityksen toiminnan aiheuttama myönteinen ympäristövaikutus. Hiilikädenjäljen ilmoittamisella halutaan viestiä positiivisesti ja tuoda esiin voittopuolisesti myönteisiä vaikutuksia sen sijaan, että kerrotaan haitallisten ympäristövaikutusten eteen tehtävistä ratkaisuista. Tämä sopii erinomaisesti esimerkiksi yrityksille, joiden toiminta tai tuotteet vähentävät tai poistavat ympäristöongelmia.

Loppukäyttäjä voi tuntea, että juuri tätä palvelua tai tuotetta käyttämällä hän tekee positiivisen ympäristöteon, joka jotain toista ratkaisua käyttämällä jäisi toteutumatta tai lopputulos olisi kielteinen. Hiilikädenjälki syntyy siitä, että asiakas ottaa käyttöön tuotteen, jonka käyttö vähentää kasvihuonepäästöjä. Esimerkiksi cleantech-alan yritys Outotec ilmoittaa yritysraportissaan yrityksen hiilikädenjäljen muodostuvan positiiviseksi siksi, että niin monet asiakkaat käyttävät yrityksen kehittämiä edistyneitä ratkaisuja.

Mitä suurempi jälki, sen parempi

Siinä missä hiilijalanjälkeä pyritään vastuullisissa, ympäristöystävällisissä ja kasvihuonepäästöjä vähentävissä yrityksissä pienentämään, niiden asiakkaiden ja loppukäyttäjien hiilikädenjälki pyritään saamaan mahdollisimman suureksi. Sloganiksi onkin muodostunut: Kun hiilijalanjälki pienenee, hiilikädenjälki suurenee. Hiilijalanjälki on negatiivinen määre, hiilikädenjälki puolestaan positiivinen. 

Koska yrityksiltä on puuttunut keinot positiivisten vaikutusten esittämiseen, ovat Valtion tekninen tutkimuslaitos (VTT) ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) kehittäneet yhdessä suomalaisten yritysten kanssa menetelmän ja ohjeistuksen hiilijalanjäljen arviointiin ja viestintään. Laskenta osoittaa, kuinka suuren hiilikädenjäljen yrityksen tuote jättää.  Tätä tarjotaan yrityksille mahdollisuutena kulkea positiivisten ympäristövaikutuksista viestittävien organisaatioiden eturivissä maailmalla. (Hiilikädenjälkiohjeistus verkossa: www.vtt.fi/sites/handprint)

Hiilikädenjälkeen voidaan vaikuttaa samoin keinoin ja menetelmin kuin hiilijalanjälkeenkin. Avaintekijöitä ovat energiatehokkuus, materiaalihukan minimointi, raaka-aineiden ilmastomyönteisyys, tuotteiden käyttöiän pidentäminen, kierrätyksen tehostaminen ja pakkausmateriaalien valinta. 

Katse tulevaisuuteen

Sitran tekemän kyselytutkimuksen (500 osallistujayritystä) mukaan 75 prosenttia suomalaisyrityksistä on sitä mieltä, että hiilineutraalius on tärkeä kilpailuetu jo lähitulevaisuudessa. Tällä perusteella hiilineutraaliuteen tähtääviä toimia pitäisi tehdä yrityksissä varsin runsaasti.  Suurin osa yrityksistä pitää vähähiilisyyttä ja hiilineutraaliutta strategisesti tärkeänä kilpailukyvylleen. 

Käytännössä tilanne kuitenkin näyttää toiselta, sillä tutkimusten mukaan vain neljännes yrityksistä mittaa hiilipäästöjään tai omaa hiilijalanjälkeään, ja vain joka kymmenes on asettanut hiilineutraaliustavoitteen. Tätäkin harvemmin pyritään tiettyyn hiilikädenjäljen tasoon vaikka hiilikädenjälki korostaa nimenomaan toiminnan tai tuotteen ilmastoystävällisiä vaikutuksia tulevaisuudessa.

Paine yritysasiakkailta ja kuluttajilta

Paine erilaisten ilmastovaikutusten mittaamiseen ja kertomiseen mainonnassa ja markkinoinnissa kumpuaa paitsi lainsäädännöstä myös asiakasyrityksiltä ja suoraan kuluttajilta. Kun suuret yhtiöt seuraavat herkästi asiakaskentän tuntoja, on niiden tuotantoketjuissa mukana olevien pk-yritysten pystyttävä juonessa mukana. Suuri asiakasyritys edellyttää koko tuotantoketjun toimivan niin, että matkan varrella syntyvä lopullinen hiilijalanjälki pysyy mahdollisimman pienenä, ja toisaalta asiakkaalle tarjottava tuote jättää mahdollisimman suuren hiilikädenjäljen.  Siitä on muodostumassa yhä tärkeämpi kilpailutekijä.

Suomella, ja suomalaisilla yrityksillä uskotaan olevan erittäin hyvät mahdollisuudet tarjota suuri hiilikädenjälki maailmalle. Meillä on kehitetty ympäristöystävällisiä tuotteita ja työmenetelmiä paljon pidemmälle kuin monissa kilpailijamaissa. Suomessa myös suhtaudutaan ympäristönsuojeluun paljon vakavammin kuin suuressa osassa maailmaa.

Tätä etulyöntiasemaa ei kannata menettää. Sen tuloksia on vahvistettava myymällä aikaansaannokset muulle maailmalle.  Se on arvokas hiilikädenojennus. Sen enempää pk-yritysten kuin kansalaisorganisaatioidenkaan ei kannata vähätellä merkitystään ilmastoystävällisten tekojen ja tuotteiden markkinoinnissa.

Isojen asioiden äärellä

Hiilijalanjäljestä, hiilikädenjäljestä, hiilineutraaliudesta, ekologisesta jalanjäljestä ja vaikkapa hiilitaloudesta puhuttaessa ollaan tekemisissä isojen asioiden kanssa. Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaisen elämään jo nyt, ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Se mitä nyt tehdään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, koituu hyödyksi tuleville sukupolville.

Ilmaston muuttuminen vaikuttaa monella tavalla luonnon monimuotoisuuteen. Arvioiden mukaan ilmastovyöhykkeet voivat siirtyä jopa 500 kilometriä pohjoisemmaksi tämän vuosisadan aikana. Tästä aiheutuu suuria muutoksia myös Suomen kasvi- ja eläinmaailmaan. Uusia lajeja tulee, tuttuja vanhoja katoaa. Lumiraja talvella nousee yhä ylemmäs ja keskilämpötila nousee. Valoa ei kuitenkaan tule nykyistä enempää.

Pienillä ympäristöteoilla on suuret vaikutukset. Ei ole yhdentekevää minkä suuruisen hiilijalanjäljen tai hiilikädenjäljen yrityksen tai muun organisaation toiminta tuottaa. Ja silläkin on merkitystä millaisen jäljen itse jättää. Tähän on olemassa kiinnostava SITRAn kehittämä mittari (https://elamantapatesti.sitra.fi).

Sen käyttö vaikkapa yrityksen yhteisessä koulutuksessa tai perehdyttämisen yhteydessä voi olla hyvin kiinnostavaa, ja jopa hauskaa. Ainakin sillä saadaan kätevästi yksi lukema siitä millaisen hiilijalanjäljen kukin jättää ja mikä on henkilöstön keskimääräinen jälki.

Hiilijalanjälkitestin jälkeen kukin pienijälkinen voi tarjota hiilikädenojennuksen naapurilleen ja kertoa miten pienentää hiilijalanjälkeä.

Lisätietoa

Täsmällisiä määritelmiä eri hiilineutraaliuteen, ilmastonmuutokseen ja biotalouteen liittyvistä termeistä löytyy SITRAn artikkelista osoitteesta www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat